Vispilänkauppa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vispilänkauppa on alun perin tarkoittanut yleensä nuorten suorittamaa vispilänvarpujen keräämistä viitametsästä helluntaina Smålandin Rävlingessä. Varvut kuorittiin ja niistä tehtiin vispilöitä. Yhdessä olo metsässä ja se, että toinen kuori varvut ja toinen sitoi niistä vispilän, saattoi johtaa seurusteluun. Niinpä vispilänkauppa Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan alkoi tarkoittaa nimenomaan seurustelun aloittamista. [1][2]

  1. Aimo annos: Suomiko 4 000 triljoonaa kiloa? Extra. 22.10.2005. Turun Sanomat. Viitattu 5.10.2008.
  2. LUMO- Luonnonmateriaaliosaaminen ja luonnonmateriaalipankki Loppuraportti. 31.8.2009. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.7.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.