Toivo Petter Koljonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toivo Petter Koljonen (16. syyskuuta 1890 Kerimäki29. heinäkuuta 1937 Kirkkonummi) oli suomalainen sähköinsinööri.[1] [2]

Koljonen päätti koulunsa Savonlinnassa 1910 ja hän valmistui insinööriksi Saksassa Wismarin Ingenieur-Akademiesta vuonna 1913. Koljonen oli valmistuttuaan Verden-Hoya vesivoimalaitoksen ja sen johdinverkkojen rakennustöissä kahden vuoden ajan ja vuosina 1914–1919 insinöörinä Brown, Boveri & Co:n muuntaja-, voimajakelu-, höyryturpiini- ja suunnitteluosastossa Sveitsissä. Palattuaan Suomeen Koljonen hoiti G. Hartmannin Koneliikkeen sähköteknillistä osastoa vuoteen 1931 saakka, jolloin hän perusti Helsinkiin oman insinööritoimistonsa.[2]

Koljonen laati koti- ja ulkomaisiin ammattilehtiin kirjoituksia sähkötekniikan kysymyksistä. Hän julkaisi teoksen Sähkötekniikan perusteet, kirjoitti suureksi osaksi teoksen Sähköistetty maatila sekä suomensi joitakin sähkötekniikan alan kirjoja. Hän hoiti myös kunnallisia luottamustehtäviä Munkkiniemessä.[2]

Koljonen kuoli 46-vuotiaana pitkällisen sairauden jälkeen kesäasunnollaan Kirkkonummen Haapajärvellä heinäkuun lopulla 1937. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[2][3]

Nimellä T. Koljonen:

  • Sähkötekniikan perusteet. WSOY 1926
  • Sähköistetty maatila eli mitä maamiehen tulee tietää sähköstä; kirj. T. Koljonen ja A. Kivialho. WSOY 1935
  • Julius Körner : Sähkömoottorit ja niiden käyttö: käytännöllinen käsikirja. WSOY 1930
  1. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat, 31.07.1937, nro 202, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. a b c d Kuolleita, Helsingin Sanomat, 31.07.1937, nro 202, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. BillionGraves : Toivo Petter Koljonen