The Player – Pelimies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The Player – Pelimies
The Player
Videojulkaisun kansikuva.
Videojulkaisun kansikuva.
Ohjaaja Robert Altman
Käsikirjoittaja Michael Tolkin
Perustuu Tolkinin romaaniin
Tuottaja Cary Brokaw
Säveltäjä Thomas Newman
Kuvaaja Jean Lépine
Leikkaaja Geraldine Peroni
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Spelling Films International
Levittäjä Fine Line Features
Netflix
Ensi-ilta
Kesto 124 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

The Player – Pelimies on Robert Altmanin ohjaama elokuva vuodelta 1992. Hollywoodin elokuvamaailmaan sijoittuvan satiirin on oman romaaninsa pohjalta käsikirjoittanut Michael Tolkin, ja sen pääosia esittävät Tim Robbins, Greta Scacchi, Fred Ward ja Whoopi Goldberg. Elokuvassa vilahtelee myös muuta elokuvaväkeä cameorooleissa.

Pelimies oli Altmanin paluu suuren yleisön elokuvien pariin 1980-luvun pienimuotoisempien ja kokeellisempien elokuvien jälkeen. Sitä pidetään yhtenä elokuvahistorian parhaista Hollywood-satiireista.[1]

Suuren filmistudion tuotantopäällikkö Griffin Mill (Robbins) alkaa saada uhkaavia kirjeitä nimettömältä vaanijalta, todennäköisesti hylätyltä käsikirjoittajakandidaatilta. Griffin alkaa jäljittää kirjeiden lähettäjää ja tulee vahingossa tappaneeksi väärän miehen. Griffin rakastuu tämän leskeen (Scacchi).[2]

Elokuva alkaa kahdeksanminuuttisella otoksella, monimutkaisella kamera-ajolla elokuvastudion pihan poikki kulkevasta ihmisryhmästä toiseen, jonka aikana keskustellaan muun muassa Orson Wellesin Pahan kosketuksen alun kamera-ajosta ja Hitchcockin Köyden leikkaamattomuudesta. Välillä kamera jää tarkkailemaan ikkunan takana toimistossa pidettävää palaveria. Pelimies sisältää muutenkin runsaasti viittauksia Hollywoodin elokuviin ja niiden lajityyppeihin. Elokuvassa on myös Altmanille tyypillistä päällekkäistä dialogia ja henkilöhahmojen liikkeiden ehdoilla tehtyjä kuvia.[2] Sivurooleissa nähdään omana itsenään suuri joukko Hollywoodin elokuvaväkeä ja julkisuuden henkilöitä, muiden muassa Harry Belafonte, Cher, John Cusack, Peter Falk, Jeff Goldblum, Anjelica Huston, Jack Lemmon, Malcolm McDowell, Burt Reynolds, Julia Roberts ja Bruce Willis.

Päärooleissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tim Robbins  Griffin Mill  
 Greta Scacchi  June Gudmundsdottir  
 Fred Ward  Walter Stuckel  
 Whoopi Goldberg  etsivä Avery  
 Peter Gallagher  Larry Levy  
 Vincent D’Onofrio  David Kahane  
 Sydney Pollack  Dick Mellen  

Vastaanotto ja jälkimaine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altman sai elokuvasta parhaan ohjauksen Bafta-palkinnon. Hänet palkittiin parhaana ohjaajana myös Cannesin elokuvajuhlilla, ja hän oli ohjauksestaan ehdolla myös Oscar- ja Golden Globe -palkintoihin. Tim Robbins voitti roolistaan Golden Globe -palkinnon. Michael Tolkin oli Oscar-ehdokkaana sovitetusta käsikirjoituksestaan ja Geraldine Peroni elokuvan leikkauksesta.

The New York Timesin kriitikot valitsivat Pelimiehen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[3]

  1. The Player – pelimies (1992). Kansallinen audiovisuaalinen instituutti – KAVI. Arkistoitu 21.8.2017. Viitattu 19.8.2017.
  2. a b Jutila, Niko: The Player – pelimies (1992) Elokuvauutiset.fi. 20.1.2015. Viitattu 19.8.2017.
  3. The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:The Player (film)