Sven Axel Stening

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sven Axel Stening (18. kesäkuuta 1824 Kokkola30. kesäkuuta 1855 Kokkola) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Hän kirjoitti ruotsinkielisiä runoja, näytelmiä ja kertomuksia, jotka ilmestyivät enimmäkseen sanomalehdissä ja runokalentereissa.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sven Axel Stening syntyi Kokkolassa 1824. Hänen vanhempansa olivat tullivirkailija Gustav Carl Anton Stening ja Karolina Stening (o.s. Taxell). Steningillä tiedetään olleen ainakin yksi nuorempi veli, myöhemmin Oulussa arkkitehtina toiminut Emil Valentin Stening (1829–1861)

Vuonna 1835 Stening aloitti opintonsa yksityisessä Helsingfors lyceumissa, jonka perustamisessa neljä vuotta aikaisemmin Lauantaiseuran jäsenet olivat olleet aktiivisia. Stening valmistui ylioppilaaksi 1841 ja kirjautui heti yliopistoon Etelä-Pohjalaiseen Osakuntaan. Hänen kiinnostuksestaan kulttuuria kohtaan heijastaa se, että Stening liittyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan 1845 ja kuului siihen kuolemaansa asti.

Yliopistossa opiskellessaan Stening ryhtyi julkaisemaan myös runoja ja kertomuksiaan sanomalehdissä ja runokalentereissa, ajan tapaan anonyyminä nimimerkillä –ng. Hänen ensimmäinen julkaistu tekstinsä oli ilmeisesti jatkokertomus Trohet i döden, joka julkaistiin Helsingfors Tidningarissa joulukuussa 1844. Steningin kirjoituksia ilmestyi myös Helsingfors Morgonbladissa, ja hänen runojaan sisältyi vuosien 1846 ja 1847 Necken-albumiin ja 1851 ilmestyneeseen Aina-runokalenteriin. Steningin näytelmä Torguemada ilmestyi 1846.

Keväällä 1847 Steining suoritti kandidaatin tutkinnon ja heti kesällä maisterin tutkinnon. Tiedossa ei ole, mitä hän teki valmistuttuaan, mutta vuonna 1852 Stening sai kaupunginkasöörin viran syntymäkaupungistaan Kokkolasta. Kaksi vuotta myöhemmin hän liittyi Vaasan tarkk’ampujapataljoonaan. Stening sairasti kuitenkin keuhkotautia, joka vei 31-vuotiaan alivänrikin vihdoin hautaan Kokkolassa kesällä 1855.

  • 15. 20. 25. (Necken 1846, 1845)
  • Den döda siskan (Necken 1846, 1845)
  • Drömmen (Necken 1846, 1845)
  • Kärlekens död (Necken 1846, 1845)
  • Till näktargalen (Necken 1847, 1846)
  • Till vårvinden (Necken 1847, 1846)
  • Det bittraste ordet (Aina 1851, 1850)
  • Qvinnokärleken (Aina 1851, 1850)
  • Trohet i döden (Helsingfors Tidningar 14.–21.12.1844)
  • Tre dagar (Helsingfors Morgonblad 20.–27.11.1845)
  • Informatorn (Helsingfors Morgonblad 14.5.–11.6.1849)
  • Torguemada (1846)
  • De svartsjuke (Helsingfors Morgonblad 1849)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]