Salpausselkä Geopark

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Salpausselkä Geopark on UNESCOn Global Geopark -ohjemaan Suomessa kuuluva geopuisto.[1][2]

Salpausselkä Geopark hyväksyttiin joukkoon 13. huhtikuuta 2022[3]. Salpausselkä Geopark koostuu Lahden, Hollolan, Asikkalan, Heinolan, Sysmän ja Padasjoen kuntien alueista[3]. Alueella sijaitsevat esimerkiksi Päijänteen kansallispuisto, Tiirismaan alue, Kelvenne, Pulkkilanharju, Paistjärven suojelualue, Kammiovuori, Vesijaon luonnonpuisto, Koreakoivu ja Kutajärvi [3] [4].

Asikkalan kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinkovuoren portaat

Heinolan kaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iso-Tiilijärvi itärannaltaan taustana Soisalmen suo

Hollolan kunta Hämeenkoski

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden kaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden kaupunginkin kuuluu Salpausselän geoparkiin.

Enonsaari Vesijärvellä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Enonsaari kuvattuna Messilän leirintäalueelta pohjoiseen päin Enonsaaren etelärannalle

Enonsaari on Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin rajalla Päijänteellä Vääksyn kanavan eteläpuolella Päijänteen eteisimmässä osassa Vesijärvellä. Enonsaareen rakennettiin huvila-asutusta jo 1900-luvun alussa. Myöhemmin, sinne rakennettiin lisää mm. järjestöjen jäsenille vapaa-ajanasuntoja kesiksi. Enonsaaren itäpuolen rannalta kalastetaan tavanomaisia kalalajeja. Henkilövesiliikenteestä Enonsaarelle Hollolasta ja Lahdesta vastaa 1987 perustettu Tiirismaan Laivat. Liikenne alkaa kesäkuisin ja päättyy syyskuisin. 2024 liikennöi M/S Kymppi. [5]

Lahden urheilukeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden urheilukeskus tai markkinointinimeltään Lahden stadion sijaitsee Salpausselän harjujen ympäröimänä. Siellä pidetään vuosittain Salpausselän talviurheilukilpailut. Samalla alueella on myös Lahden kaupunginmuseon Hiihtomuseo.[6]

Lahti Energian vesiurut Pikku-Vesijärvellä

Lehmusreitti on kokonaisuudessaan 13 kilometriä pitkä reitti Lahden kaupungin keskustassa ollen myös ympäröivillä mäillä.[6] Sen varrella ovat:

Linnaistensuo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivu Linnaistensuolla

Linnaistensuon luonnonsuojelualuetta on alettu suojella jo vuodesta 1982 alkaen. Osittaian alkaneiden ojitusten myötä, mitkä keskeytyivät suojelupäätöksestä, oli alueelle muodostunut kaikkiaan 15 suotyyppiä.

Luhdanjoen lintutorni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden kaupungin Nastola

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Padasjoen kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sysmän kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta
Rokua (magenta), Lappajärvi (sininen), Lauhanvuori-Hämeenkangas (syaani), Saimaa (vihreä) ja Salpausselkä (punainen)

Pohjoismaiden 15 geoparkista viisi on Suomessa: Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, Saimaa Geopark, Salpausselkä Geopark ja Kraatterijärvi Geopark, mikä on Lappajärvellä.

  1. Salpausselkä UNESCO Global Geopark visitlahti.fi. Lahti: Lahden kaupunki. Viitattu 27.5.2024.
  2. Salpausselkä Geopark –kohdeopas, 2022, s. 1–4
  3. a b c Salpausselän jääkauden muovaamat maisemat saivat Unesco Geopark -statuksen Yle Uutiset. 13.4.2022. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 9.1.2023.
  4. Geoparkit Luontoon.fi. Viitattu 9.1.2023.
  5. s://enonsaari.fi/saapuminen/
  6. a b Salpausselkä Geopark –kohdeopas, 2022, s. 8–9
  7. https://visitlahti.fi/wp-content/uploads/2023/07/lehmusreitti_2023.pdf