S. P. J. Keinänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keinänen Suomen ensimmäisten suurajojen jälkeen vuonna 1932.

Sulo Paavo Johannes (S. P. J.) Keinänen (9. helmikuuta 1907 Säyneinen12. marraskuuta 1984 Vihti) oli suomalainen liikemies, autourheilun harrastaja ja keksijä. Hän oli 1930- ja 1940-luvuilla yksi Pohjoismaiden menestyneimpiä kilpa-autoilijoita.

Keinänen harjoitti käytettyjen autojen kauppaa ja hän omisti myös autokorjaamon. Hän piti valtalehdissä pysyvää ilmoitusta, jonka tunnuslause oli ”Oikea auto oikealle miehelle”. Kun Keinänen sai tuomion tekemistään lukuisista konkursseista, Helsingin Sanomien reportterina ollut Mauri Sariola otsikoi juttunsa ”Oikea tuomio oikealle miehelle”, mistä Keinänen suuttui ja vaati pääjohtaja Eljas Erkolta Sariolan erottamista, mutta tuloksetta. Sariola puolestaan sijoitti seuraavaan kirjaansa Susikoski ottaa omansa Keinästä muistuttavan iljettävän autokauppiaan Oskari Syrjäsen, jonka kirjan päähenkilö Susikoski toimittaa vankilaan.[1]

Keinäsen mm. Eläintarhan ajoissa ajama Chrysler Imperial vm. 1932.

Keinänen aloitti kilpa-ajamisen vuonna 1927 Chryslerilla. Vuonna 1931 Keinänen oli mukana käynnistämässä Eläintarhan ajoja Helsingissä ja hänen paras saavutuksensa kilpailu-urallaan oli toinen sija Ruotsin GP:ssä 1932. Keinänen jatkoi kilpa-ajamista aina vuoteen 1963 saakka, jolloin hän osallistui Lohjanjärven jääratakilpailuihin. Eläintarhan ajoihin Keinänen otti osaa viimeisen kerran vuonna 1951. Kaikkiaan Keinänen osallistui 14 kilpailuun, joista hän voitti 11 ja saavutti kaksi toista sekä yhden viidennen sijan.

Keinänen teki myös monia lähinnä autotekniikkaan liittyviä keksintöjä. Hän keksi 1940-luvulla Monorator-nimisen häkäpöntön, jossa saattoi käyttää polttoaineena märkää puuta. Keinänen kehitti myös autojen pyörissä käytettyjä lumiketjuja ja 1960-luvulla hän kehitti metallinastoin varustetut Keinäs-nastarenkaat. Näitä renkaitaan Keinänen mainosti televisiossa ajamalla Studebaker-autollaan teatterin lavalle. Keinänen rakensi myös Chrysler-kilpa-autoonsa erityisen ”koveron”, johon ajaja saattoi suojautua onnettomuuden uhatessa ja hypätä sitten pois autosta sopivalla hetkellä.

Keinäsen yhtiön Suomen Liikenne Oy:n lento-osasto perusti vuonna 1949 ns. jokamiehen lentokoulun jonka tarkoitus oli kouluttaa lentäjiä edulliseen hintaan. Koululla oli Malmin lentoasemalla viisi pienkonetta ja opettajana toimi lentomestari evp. Oiva Tuominen.[2]

Keinäsen nimi liittyy myös Yhdysvalloista Suomeen käytettyinä tuotuihin Checker-takseihin, joita oli tarkoitus käyttää muun muassa Helsingin olympialaisten yhteydessä. Helsinkiläiset taksiautoilijat halusivat panostaa asiakkaiden palveluun uusimalla pääosin sotia edeltäneeltä ajalta olevaa kalustoaan ja kohentamalla kielitaitoaan. Autojen tuontia varten perustettu yhtiö Autoilijain Hankinta teki kaupat 500 Yhdysvalloissa käytöstä poistetusta Checker-taksista, jotka kaikki oli varattu Suomessa jo etukäteen; lisäksi yli 200 autoilijaa oli vielä jäänyt jonoon. Autot, joihin oli asetettu suuria odotuksia, olivat kuitenkin jo yli 1 000 000 kilometriä ajettuja ja huonokuntoisia, ja ne poistuivatkin suurelta osin pian liikenteestä. Sitkeimmät yksilöt säilyivät Helsingin taksitolpilla 1960-luvun alkuun saakka. Taksiautoilijat, jotka tunsivat tulleensa petetyiksi, nostivat mittavaksi paisuneen oikeusjutun (”Checker-kekkerit”), jossa syyllisiä etsittiin niin Atlantin tältä kuin tuoltakin puolelta. [3] Lopulta autoilijat pyysivät käytettyjen autojen kauppaan erikoistuneen Keinäsen hoitamaan Checker-kauppaan liittynyttä korvausasiaa ja varaosahuoltoa. Vuonna 1954 Keinänen perusti yhdessä yhdysvaltalaisen valmistajan kanssa Checker Oy:n, jonka oli tarkoitus tuoda maahan uusia autoja. Tuolloin vielä voimassa olleen autojen tuontisäännöstelyn vuoksi viranomaiset eivät kuitenkaan myöntäneet tuontilupia ja yhtiön toiminta päättyi vuonna 1957. [4] Keinänen oli vahvasti mukana myös tuontisäännöstelyä kiertäneessä merimiesautojen maahantuonnissa[5].

S. P. J. Keinäsen poika oli ralliautoilija Esko Keinänen.

  1. Sariola, Mauri: Suruton Sariola: kirjailijan muistikuvia. Gummerus 1976.
  2. FlightForum.fi : Ilmailuhistoria : Varhainen lentokoulutus Malmilla?
  3. Kimmo Levä: Olympiavieraita Checker-takseilla. Mobilia-vuosikirja 1993, s. 113–115. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1993.
  4. Martti Piltz: Helsingin olympialaiset ja Checker. Mobilia-vuosikirja 2006, s. 43. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2006.
  5. Merimiesautot. Mobilisti, 2/2019, s. 54.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]