Riitta Lindegren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riitta Lindegren (s. 17. syyskuuta 1943 Helsinki) on suomalainen toimittaja, joka työskenteli aikakauslehti Glorian päätoimittajana 1987–2010.[1]

Lindgren aloitti journalistinnuransa Me Naiset -lehdessä ja on sen jälkeen työskennellyt toimittajana useissa suomalaisissa aikakauslehdissä ja päätoimittajana Glorian lisäksi nuortenlehdessä Seitsemäntoista ja Primassa[1]. Päälehti Glorian ympärille Lindegren loi laajemman Gloria-lehtiperheen[2].

Uransa alussa Lindgren työskenteli myös radiolle ja televisiolle ja kirjoitti näytelmän Joku Isola se oli[1]. 1970-luvun taitteessa hän oli mukana tekemässä Yle TV1:n nuortenohjelmaa Laajakulma[3]. Vuonna 2011 ilmestyi hänen omaelämäkertansa Minä, toimittaja. Päätoimittajana Lindegren luonnehtii itseään kovaksi ja vaativaksi.[2]

  • Riitta Lindegren – Minä, toimittaja, Otava 2011, ISBN 978-951-1-23885-0
  • Lindegren, Riitta & Sourander, Riitta: Royal Family: Kertomus helsinkiläisistä huippuravintoloista ja niiden ihmisistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-458-3
  • Lindegren, Riitta: Isä minun: mies jota en muista. [Helsinki]: Emeriitta Oy, 2019. ISBN 978-952-94-2316-3

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Julius-palkinto (Suomen päätoimittajien yhdistys) 1989
  • J. V. Snellman -mitali 2000
  1. a b c Hiltunen, Hertta: "Lehtinainen rakastaa muutosta", Helsingin Sanomat 24.10.2011, sivu C 5.
  2. a b Haaparanta, Heikki: "Annos gloriaa". Kauppalehti, 27.10.2011, s. 22.
  3. Viimeinen Laajakulma ja muutakin asiaa. Helsingin Sanomat, 23.5.1975, s. 96. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Tämä toimittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.