Raisionlahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva otettu Raisionlahden pohjukassa Piuhanjoen ylittävältä kävelysillalta etelään päin.
Raisionlahden uloimpaa osaa, jossa sijaitsee STX Europen Pernon telakka. Kuvassa M/S Oasis of the Seas.

Raisionlahti on Varsinais-Suomessa sijaitseva matala ja liejupohjainen, voimakkaasti ihmistoiminnan seurauksena rehevöitynyt merenlahti, joka on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.[1] Raisionlahden pohjukka ja Raision eli Hahdenniemen venesatama, sekä uloimmasta osasta läntinen puoli kuuluvat Raisiolle, kun loput uloimmasta osasta Turulle, mukaan lukien Pernon telakka.[2] Raisionlahdesta on rauhoitettu 28 hehtaarin kokoinen alue luonnonsuojelulain perusteella[3] ja 74 hehtaarin alue lintuvesien suojeluohjelmaan.[4]

Raisionlahden perukassa jonne Piuhanjoki laskee, vedenvaihto on rajoittunutta. Lahteen laskee myös pienempi Järvenoja.[2]

Vedenlaatu ja pohja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisionlahden ylittävä kantatie 40 ja seututie 185 penkereineen vähentävät merkittävästi veden virtausta lahden pohjukkaan. Alueella toimivan Meyer Turku Oy:n telakan (Pernon telakka) ja suuren pienvenesataman takia alueella tehdään toistuvia ruoppauksia.[5] 2000-luvulla veden hygieenin tila on vaihdellut välttävästä tyydyttävään. Vielä 2000-vuosikymmenen puolessa välissä lahden suulle johdettiin Raision kaupungin keskuspuhdistamon käsitellyt jätevedet.[3] Lahden veden laatua on seurattu velvoitetarkkailututkimuksin 1970-luvulta lähtien.[1] Raision jätevedenpuhdistamon sulkemisen jälkeen lahden hygieeninen tila on parantunut nopeasti. Talvella 2009/2010 tehdyissä mittauksissa lahden hygieenisen tilan todettiin parantuneen: indikaattoribakteerien määrä desilitrassa Raisionlahden vettä oli laskenut aiemmasta tuhannesta kymmeneen.[6]

Lahden pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat erittäin suuria. Vuosien 2000–2006 tammi-helmikuussa otetuissa näytteissä selviää a-klorofylli pitoisuuden olleen 43 μg/l, kokonaisfosforin 72,5 μg/l, kokonaistypen 1 895 μg/l ja näkösyvyyden 0,4 metriä.[5]

Raisionlahti kuuluu Varsinais-Suomen merkittävimpiin muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikkoihin ja se on kävijämäärältään Raision suosituin luontokohde. Lahden nykyinen lintutorni on tarkoitus purkaa ja tehdä sen tilalle samaan paikkaan isompi kustannusarvioltaan 30 000–40 000 euron lintutorni kevääksi 2018.[7] Lahden linnusto on runsas ja monipuolinen. Se on muuttavien vesilintujen ja kahlaajien suosima.[8]

  1. a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Lupapäätös: Aker Finnyards Oy LSY-2006-Y-70 ymparisto.fi. 8.9.2006. Viitattu 28.6.2009.
  2. a b Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 22.5.2010.
  3. a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös: Rehuraisio Oy LOS-2003-Y-1323-111 ymparisto.fi. 28.9.2007. Viitattu 28.6.2009.
  4. Lounais-Suomen ympäristökeskus: Lintuvesien suojeluohjelma ymparisto.fi. 8.8.2005. Viitattu 28.6.2009.
  5. a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaehdostus ymparisto.fi. 20.10.2008. Viitattu 28.6.2009.
  6. Rajala, Ossi: Raisionlahti puhdistui. Rannikkoseutu, 16.5.2010, nro 29, s. 3. Raisio: Suomen Paikallisanomat Oy.
  7. Vehmanen, Jukka: Raisionlahdelle isompi lintutorni. Turun Sanomat, 5.10.2017. TS-Yhtymä Oy.
  8. Markku Lappalainen: Lintupaikat: Raisionlahti 12.5.1997. Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.. Arkistoitu 10.5.2009. Viitattu 28.6.2009.