Matkustus Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matkustus Suomessa (En resa i Finland) on Zacharias Topeliuksen vuosina 1872–1874 kahtenatoista vihkona ilmestynyt kirja, joka käsitteli Suomea, sen kansaa ja eri paikkakuntia.

Yhtä aikaa ruotsinkielisen alkuteoksen kanssa ilmestyneen suomennoksen teki Julius Krohn. Kirja ilmestyi saksaksi ja venäjäksi 1874 ja 1875. Kuvituksena oli 36 teräspiirrosta.[1]

Topeliuksen kirjoittamien lukujen lisäksi mukana on Tilastollisen keskustoimiston johtajan K. E. F. Ignatiuksen tilastollinen katsaus. Kuvat esittävät etenkin Etelä-Suomen rannikkoseutuja, mutta osansa saavat myös Häme, Karjala ja Savo. Myös Pohjois-Suomea oli määrä käsitellä, mutta alkuosan vähäisiksi jääneen myynnin vuoksi sarjaa ei jatkettu.[1]

Lukujen jäsentely on samansuuntainen kuin laajemmassa Finland framstäldt i teckningar -teoksessa, jonka kuvituksena oli 120 kivipiirrosta. Tekstit ovat kuitenkin lyhyempiä ja kuvailevat suoremmin kuvia ja niiden näkymiä. Topeliuksen kolmas samantyyppinen historiaan ja maantieteeseen liittyvä kirja oli Maamme-kirja, joka oli kouluissa lukukirjana vielä 1950-luvulla. Matkustus Suomessa on näitä kaunokirjallisempi, Topelius muun muassa kuvaa äänielämyksiä Imatrankoskelta.[1]

  1. a b c Matkustus Suomessa, Katarina Pihlflyckt: Johdanto s. 1–6.