Manfred Eigen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Manfred Eigen
Henkilötiedot
Syntynyt9. toukokuuta 1927
Bochum, Saksa
Kuollut6. helmikuuta 2019 (91 vuotta)
Kansalaisuus Saksa Saksalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Göttingenin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Arnold Eucken
Instituutti Braunschweigin teknillinen yliopisto
Tutkimusalue Biofysikaalinenkemia
Tunnetut työt Relaksaatiomenetelmä, Hypersykli
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1967)

Manfred Eigen (9. toukokuuta 1927 Bochum6. helmikuuta 2019 oli saksalainen reaktiokineetikko, jonka tutkimusalana oli biofysikaalinen kemia. Hänet palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla vuonna 1967 kemiallisen reaktion mekanismin selvittämisestä. Vuoden 1967 palkinto oli jaettu Eigenin, Ronald George Wreyford Norrish'in ja George Porter'in kesken.

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eigen palveli toisen maailmansodan aikana Saksan armeijan ilmatorjuntajoukossa ja joutui puna-armeijan sieppaamaksi. Paettuaan, hän yritti opiskelemaan Göttingeniin, jossa pääsi v. 1945 Göttingenin yliopistoon ilman todistuksia osoitettuaan valintakokeessa osaamisensa. Eigen aloitti geofysiikan opinnoilla, josta suoritti alemman oppiarvon. Eigen jatkoi opintojaan luonnon tieteissä ja hänen opinto-ohjaajana oli mm. Werner Heisenberg. Eigen väitteli tohtoriksi v. 1951. Vuodesta 1953 Eigen työskenteli Göttingenissä Max Planck -instituuttissa fysikaalista kemiaa ja hänet nimitettiin instituutin johtajaksi v. 1964. Eigen luennoi Faraday Society-tiedeyhteisön kokouksessa v. 1964 ensimmäistä kertaa esitelmän relaksatiomenetelmästä, jonka avulla on mahdollista määrittää reaktion kinetiikkaa nanosekunnin tarkkuudella.[1][2] Eigen arvioi elämän syntymistä kuvitteellisessa kemiallisten itseäänkopioivien molekyylien autokatalyysimäisillä reaktioilla eräänlaisella sulkeutuvalla kehällä julkaisussaan v. 1971.[3].

Eigen oli saksalaisen akateemisen stipendirahaston (saks. Studienstiftung des deutschen Volkes) presidentti ja Royal Societyn ulkomaalaisjäsen ja National Academy of Sciencesin jäsen. Eigen kuului myös tuomiopäivän kelloa säätelevään toimikuntaan (The Bulletin of the Atomic Scientists, Board of Sponsors). Eigen oli maailman kulttuurineuvoston perustajajäsen.

  1. M. Eigen, G. Kurtze ja K. Tamm, Z. Elektrochem., vol 57, (1953), s. 103
  2. M. Eigen, Disc. Faraday Soc., vol 17, (1954), s. 194
  3. Manfred Eigen, Selforganization of matter and the evolution of biological macromolecules Die Naturwissenschaften, vol 58(10), s. 465