Lada Samara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lada Samara
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Neuvostoliitto
 Venäjä
 Uruguay
 Saksa
 Ukraina
 Suomi
Valmistaja Lada (AvtoVaz)
Valmistusvuodet 19842013
Korimalli 3/5-ovinen monikäyttöauto, 4-ovinen sedan ja 2-ovinen Cabriolet
Luokka B-segmentti
Seuraaja Lada 110
Teknisesti samankaltaisia Zaz Tavria
Henkilöluku viisi
Iskutilavuus 1100–1500 cm³
Polttoaine bensiini
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 4- tai 5-vaihteinen manuaali
Kulutus 5–8 l/100 km
VAZ 21099

Lada Samara, VAZ-2108, VAZ-2109, VAZ-21099 ja VAZ-2115 (1984–) on venäläisen AvtoVAZin valmistama automalli ja seuraaja alkuperäiselle Fiat 124:lle perustuvalle Ladalle.

Lada Samara oli ensimmäinen neuvostoliittolainen suuremmissa sarjoissa valmistettu etuvetoauto, ja aikanaan sangen nykyaikainen. Lada Nivan rinnalla se oli ensimmäinen 1970-luvun auto, joka ei perustunut Fiat 124:ään, vaan se oli täysin neuvostoliittolaisten suunnittelema. Tosin kovasti on yhdennäköisyyttä Alfa Romeo Arnan kanssa, joka kehitettiin yhdessä Nissan Cherryn kanssa. Myöhemminhän AvtoVaz ja Nissan ovat tehneet paljonkin yhteistyötä. Korissa oli käytetty entistä kiilamaisempaa muotoilua. Myös etuovet olivat leveät, jonka takia Samaraa myytiin perheautona. Samaran maasto-ominaisuudet ovat Neuvostoliiton heikkoa tiestöä silmällä pitäen kohtalaisen hyvät korkean maavaran ansiosta.

Auton suunnittelu aloitettiin 1970-luvun puolivälissä ja moottorin suunnittelussa apua saatiin Porschelta. Samara sai Suomessa hyvän vastaanoton, myöhemmin sitä jopa koottiin Uudenkaupungin tehtailla ja markkinoitiin nimellä Eurosamara.

Vuonna 1993 Vjatšeslav Zubarevin vuonna 1992 perustama TTS teki sopimuksen AvtoVAZin kanssa. Vuonna 1995 ensimmäinen täysimittainen LADA Car center avattiin Naberezhnye Chelnyn kaupunkiin ja aloitti suorat toimitukset autotehtaalta. Vuonna 1995 avattiin toimisto Kazaniin. Vuoteen 1997 asti autoilla ajettiin Naberežnye Chelnysta. Sen jälkeen heidät kuljetettiin rautateitse.[1][2][3]

Samaran sai aluksi vain 1300-kuutioisella moottorilla, joka oli sijoitettu eteen poikittain. Pian tämän jälkeen tuli saataville 1500-kuutioinen moottori. Nämä oli varustettu kaasuttimilla 1990-luvun puoliväliin asti. 1980–1990-lukujen taitteessa saatavilla oli myös edullinen Samara City, jossa oli 1,1-litrainen moottori, joka antoi Samaralle noin 130 km/h huippunopeuden. Vuonna 1991 kiristyivät päästövaatimukset, joten Samaran moottoriin laitettiin Solexilta lisenssoitu Axtec-järjestelmä, joka ohjasi kaasutinta. Lisäksi autoon asennettiin katalysaattori. Järjestelmä ei edustanut toimivuudeltaan huippua, ja vanhetessaan auton pakokaasupäästöt usein kohosivat. 1995 Samara sai kaasuttimen tilalle monipistesuihkutusjärjestelmän, joka oli General Motorsin tekniikkaan perustuva, ja moottorivalikoima supistettiin pelkkään 1,5-litraiseen. Vuodesta 2000 GM:n polttoainejärjestelmä korvattiin samalla Boschin järjestelmällä, joka on myös Lada 110 -mallissa. Samaran moottorin puolikasta käytetään OKA-autossa.

Samaran ensimmäinen malli, VAZ-2108, oli kolmiovinen vanhalla maskilla varustettu Samara. Siinä oli ennennäkemättömän leveät 1,3-metriset ovet. Tämä oli paljon enemmän kuin kilpailijoilla. Pari vuotta myöhemmin tuli saataville 5-ovinen malli (VAZ-2109) ja uusi keula, jossa oli uudistettu maski. 1991 tuli saataville Samara Sedan (VAZ-21099). Neuvostoliitossa Samaran pikkuveli oli ZAZ Tavria, joka ulkoisesti oli huomattavan samanlainen, kuin Samara. Takamoottorisen Jaltan seuraaja oli ZAZ Tavria. Se oli tekniikaltaan Samaran kaltainen etuvetoinen monikäyttöauto, mutta kooltaan huomattavasti pienempi. Vuonna 1988 markkinoille tulleen Tavrian moottori oli Samaran 1,1-litrainen. Vieläkin pienempi neuvostoliittolainen pikkuauto oli 2-sylinterisellä moottorilla varustettu Oka. Zaz Tavriaa ei ole tuotu Suomeen. Samaraa valmistettiin uudistettuna Samara-2-mallina (VAZ-2115), jota on saatavana vain sedan-korisena. Valikoimissa oli myös 2-ovinen, rättikattoinen, avomalli, nimeltä Samara Cabriolet. Suomessa tämä malli on harvinainen, mutta vähintään yksi auto on rekisteröity Suomeen.

Myynti ja kokoonpano Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurosamara (Lada Samara Baltic)

Samaraa markkinoitiin Suomessa heti sen esittelystä lähtien. Paras myyntivuosi oli 1989, jolloin sen eri versioita rekisteröitiin yhteensä 5 733 kappaletta. Automallikohtaisessa myyntitilastossa se oli tuona vuonna kuudennella sijalla Toyota Corollan, Opel Kadettin, Nissan Sunnyn, Ladan takavetoisen mallisarjan ja Toyota Carinan jälkeen. [4]

Samaran historiaan sisältyy myös parin vuoden jakso, jolloin autoa koottiin Suomessa. Opel Calibran kokoonpano Uudenkaupungin autotehtaalla oli ajautunut vaikeuksiin 1990-luvun puolivälissä, ja Saabin tuotanto oli siirretty pääosin Ruotsiin. Työllisyyden turvaamiseksi Uudessakaupungissa Valmet Automotive neuvotteli brittiläisen Roverin kanssa Land Roverin kokoonpanon aloittamisesta. Hanke kuitenkin kariutui yllättäen, kun BMW osti Roverin.

Autotehtaan tulevaisuuden suhteen päästiin ratkaisuun, kun Valmet solmi marraskuussa 1995 Ladan Saksassa toimineen myyntiyhtiön Euro-Ladan kanssa sopimuksen Samaran kokoonpanon aloittamisesta Länsi-Euroopan markkinoita varten. Tarkoituksena oli koota 20 000 autoa vuodessa kolmen vuoden aikana. Ensimmäiset niin sanotut Eurosamarat, jotka olivat suomalaisten alkuperäisestä mallista kehittelemä versio, valmistuivat Uudenkaupungin satamasta vuokratuissa tiloissa toukokuussa 1996. Autojen myynti ei kuitenkaan vastannut odotuksia Suomessa enempää kuin Euroopassakaan, koska niiden hinta nousi liian korkeaksi Venäjällä tehtyihin autoihin verrattuna. Lisäksi Ladan suomalainen maahantuoja oli hieman aiemmin ottanut edustukseensa myös Fiatin eikä ollut enää erityisen kiinnostunut Ladan markkinoinnista. Samaran valmistus Uudessakaupungissa päättyi jo runsaan kahden vuoden kuluttua heinäkuussa 1998 ja valmiiden autojen määrä jäi 14 000 kappaleeseen, mikä oli alle neljäsosa tavoitellusta 60 000 autosta. Espoolainen Auto-Jalonen-konserni osti valmistajan haltuun jääneet autot ja myi ne kotimaassa yli 20 000 markalla alennettuun hintaan. Samoihin aikoihin Ladan osuus Suomen automarkkinoista pieneni selvästi, kun takavetoisten mallien maahantuonti lopetettiin.[5]

Tämä artikkeli tai sen osa perustuu Autowikin artikkeliin, ja siitä saattavat puuttua lähdemerkinnät tai lähdemerkinnät tarvitsevat tarkistamista. Voit auttaa Wikipediaa etsimällä sopivat lähteet tai tarkistamalla lähteet.
  1. https://fedpress.ru/person/3221681
  2. https://rus.team/people/zubarev-vyacheslav-viktorovich
  3. https://lenta.ru/tags/persons/zubarev-vyacheslav/
  4. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1991, s. 43. Kustannus Oy Autotekniikka, Helsinki.
  5. Anssi Siukosaari: Henkilöautoteollisuus Suomessa. Mobilia-vuosikirja 2002, s. 56−57. Mobilia-säätiö 2002, Kangasala.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]