Kivesjärven rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kivesjärvi
Perustiedot
Lyhenne Kvj
Rataosa Oulu–Kontiomäki
Sijainti 64°28′07″N, 027°28′18″E
Osoite Ouluntie 203, 88350 Kivesjärvi
Kunta Paltamo
Etäisyydet Kontiomäki 41 km
Oulu 125 km
Avattu 1930
Liikenne
Muut tiedot junakohtauspaikka,
ei kaupallista liikennettä
Asemarakennus
Tyyppi pysäkkirakennus
Suunnittelija Thure Hellström
Materiaali puu
Ratapiha
Raiteisto 1 pääraide
1 sivuraide

Kivesjärven rautatieasema (lyh. Kvj) on Suomen rataverkon liikennepaikka Kivesjärven kylässä Paltamon kunnassa Kainuussa rataosalla Oulu–Kontiomäki. Aseman etäisyys ratakilometreinä on 878,2 kilometriä Helsingin rautatieasemalta, mitattuna Haapamäen ja Oulun rautatieasemien kautta. Kivesjärvi sijaitsee 125,4 kilometrin päässä Oulun asemalta ja 40,7 kilometrin päässä Kontiomäen asemalta.

Liikennepaikka toimii nykyisin ainoastaan kohtauspaikkana, eikä siellä ole lainkaan lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikenteen palveluja. Liikenteenohjaustoiminnot on keskitetty hoidettavaksi kaukokäytöllä Oulusta käsin. Miehitys Kivesjärvellä päättyi vuonna 1998 kauko-ohjauksen käyttöönoton yhteydessä.

Kivesjärven asemalla on pääraiteen lisäksi yksi 1 140 metrin pituinen sivuraide. Tämän lisäksi asemalla on ollut lyhyempi kuormausraide, joka purettiin 1990-luvun alussa.

Ratapihaa pidennettiin noin 400 metrillä 1990-luvun puolessa välissä itäisen tavarayhdysliikenteen kasvavien junapituuksien vuoksi. Aiemmin Kivesjärven ratapihan suurin mahdollinen junapituus oli 745 metriä. Nykyisin KostamusRaahe-reitillä liikennöivät rautamalmipellettijunat ovat 875–893 metriä pitkiä.

Turvalaitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1998 saakka Kivesjärven asemalla oli käytössä ns. köyhänmiehen releasetinlaite, eli varmistuslukko- ja opastinturvalaitos. Tuolloin liikennepaikan vaihteet olivat paikallisesti käsin käännettäviä ja varmistuslukoilla lukittavia. Turvalaitemuutoksen yhteydessä varmistuslukko- ja opastinturvalaitos purettiin, ja korvattiin releasetinlaitteella. Myöhemmin releasetinlaite siirtyi kauko-ohjattavaksi Oulusta käsin, jolloin asema jäi lopullisesti miehittämättömäksi.

Asema-alueen rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Kivesjärven asema-alueen alkuperäiset rakennukset ovat yksityiskäytössä, ja siirtyvät yksityisomistukseen viimeistään vuonna 2007.

Asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi useita rautatiehenkilökunnan asuin- ja varastorakennuksia. Asemarakennuksesta itään sijaitsee punatiilinen, huipustaan puuverhoiltu vesitorni.

Vuonna 2007 asema-alueella olivat seuraavat Ratahallintokeskuksen hallinnassa olevat rakennukset: asemarakennus, kaksi asuinrakennusta, halkovaja, huoltorakennus, sauna, kaksi kellaria, kaksi käymälärakennusta, neljä ulkorakennusta ja varastorakennus.[1]

  1. Valtio myy lähes 300 rautatiekiinteistöä: Myytävät kohteet (kohteet ryhmässä P-S 11 2105, kunnossapitoalue 11) Aamulehti. 30.7.2007. Alma Media. Viitattu 11.1.2017.