Kap–Kairo-rautatiesuunnitelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolonisoitu Afrikka vuonna 1914.

Kap–Kairo-suunnitelma oli Cecil Rhodesin 1800-luvun lopulla esittämä suunnitelma, jonka tavoitteena oli rakentaa rautatie Afrikan läpi. Ison-Britannialla olisi tähän suunnitelmaan liittyvien poliittisten tavoitteiden mukaan ollut katkeamaton siirtomaiden ketju Etelä-Afrikan Kapkaupungista Pohjois-Afrikan Kairoon saakka.[1][2] Suunnitelman toteutus ei onnistunut, koska Saksa valloitti Tanganjikan eli nykyisen Tansanian mannerosat, jotka yhdessä Ruandan ja Burundin kanssa muodostivat Saksan Itä-Afrikan.

Vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan loputtua sai Iso-Britannia itselleen nykyisen Tansanian alueen Kansainliiton mandaattialueena. Täten Kap–Kairo-suunnitelmaa voitiin muutaman vuoden ajan pitää toteutuneena. Egypti kuitenkin itsenäistyi jo vuonna 1922, ja myös Etelä-Afrikka sai Westminsterin säädöksellä 1931 lopullisesti itsenäisen valtion aseman. Näiden molempien maiden asioihin Isolla-Britannialla kuitenkin oli vielä kauan niiden itsenäistymisen jälkeenkin suuri vaikutusvalta, ja Egyptissä oli Suezin kanavan varsilla myös brittiläisiä sotilastukikohtia.

Kap–Kairo-rautatie on lähes valmiiksi rakennettu: vuonna 2012 rautatiestä puuttui noin 1 000 kilometrin osuus Sudanissa. Maan tilanne on poliittisesti varsin epävakaa, mutta suunnitelmissa on olojen vakiinnuttua rakentaa rata valmiiksi.[3] Valmistuttuaan siitä tulee maailman pisin rautatielinja.

  1. Thomas Wikle: Reimagining Zimbabwe’s Cape-to-Cairo Railroad Focus on Geography, 61. 2018. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
  2. Cecil Rhodes: Political involvment in Africa Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
  3. Cape-to-Cairo rail dream struggles to stay awake (tilaajille) 2011. Kenia: Standard. Viitattu 8.3.2014.
Tämä Afrikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.