Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974 järjestettiin Saksan liittotasavallassa. MM-kilpailujen karsintoihin osallistui 97 maata, joista 14 kelpuutettiin itse lopputurnaukseen. Saksan liittotasavalta ja Brasilia selviytyivät MM-lopputurnaukseen ilman karsintaa. Joukkueet jaettiin neljään lohkoon, joista kustakin selvisi kaksi parasta toiselle kierrokselle. Toinen kierros pelattiin sekin ensi kertaa lohkomuotoisena. Toisen kierroksen kahdesta lohkosta voittajat menivät loppuotteluun ja kakkoset pronssiotteluun.
Kisojen voittajaksi selvisi isäntämaa Saksan liittotasavalta, joka kukisti loppuottelussa siihen asti loistokkainta peliä esittäneen, niin sanotun totaalisen jalkapallon pelitavan omaksuneen Alankomaat. Hollanti meni ottelussa johtoon runsaan minuutin pelin jälkeen Johan Neeskensin maalilla, ennen kuin yksikään saksalainen ehti koskea palloon. Jatkossa Hollannin suurin tähti Johan Cruijff vartioitiin tehottomaksi ja saksalaisten parempi pelikuri sekä asenne käänsivät ottelun isännille. Cruijff sai varoituksenkin ensimmäisen puoliajan päätyttyä turhasta puheesta tuomarille. Se oli ensimmäinen MM-finaalissa annettu varoitus. Uutta oli myös se, että loppuottelussa tehtiin maali, ja toinenkin, rangaistuspotkusta.
Pronssia sai Puola, joka löi taitomaineeseensa nähden yllättävän kovaa peliä läpi kisojen pelanneen Brasilian. Brasilialla, hallitsevalla maailmanmestarilla, oli vain muutama pelaaja vuoden 1970 kisojen tarunomaisesta mestariyhdistelmästä.
Suurin yksittäinen yllätys oli DDR:n 1-0 -voitto Saksan liittotasavallasta ensimmäisellä kierroksella. Tulos herätti arveluja, että isäntämaa hankkiutui tarkoituksella eri välierälohkoon suosikkina pidetyn Alankomaiden kanssa. Toisaalta isäntien peli alkuvaiheessa oli kaiken kaikkiaan kehnoa ja syyksi arvioitiin tähtipelaajien keskinäisiä kaunoja. Yhteispalaveri tosipelien alkaessa puhdisti ilmaa ja Saksan liittotasavalta saattoi aloittaa taipaleen kohti kultaa.
Kisoissa oli mukana ensimmäistä kertaa keskiafrikkalaisjoukkue, Zaire, mutta sen saldo jäi vaatimattomaksi. Suurimpia tähtiä olivat Saksan liittotasavallan Gerd Müller ja Franz Beckenbauer sekä Alankomaiden Johan Cruijff. Maalikuninkuuden voitti Puolan Grzegorz Lato 7 osumallaan.
Kisoille antoivat leimansa tiukat turvatoimet, olihan kaksi vuotta aiemmin Münchenin olympiaksoissa Saksan liittotasavallan maaperällä tehty verisesti päättynyt terrori-isku Israelin joukkuetta vastaan.