Jaakko Kivi (Maalaisliitto)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jaakko Kivi (alk. Stenberg; 19. marraskuuta 1873 Pyhäjärvi Ol[1]28. helmikuuta 1958[2][3]) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi Maalaisliiton ensimmäisenä puoluesihteerinä vuonna 1907.[4] Hänet tunnettiin myös kananhoidon edistäjänä ja monien tuottajaosuuskuntien perustajana.[1]

Kivi kävi Sortavalan seminaarin ja työskenteli Kemissä Karihaaran kansakoulun johtajaopettajana vuosina 1898–1906,[1][5] minä aikana hän kuului myös Perä-Pohjolan maanviljelysseuran johtokuntaan. Vuonna 1906 hän siirtyi kemiläisen Pohjois-Suomi-lehden aputoimittajaksi.[1] Kivi osallistui syyskuussa 1906 Oulussa pidettyyn Suomen Maalaisväestön Liiton (SML) perustavaan kokoukseen ja siellä puolueohjelman laatimiseen. Hänet valittiin väliaikaiseen puoluehallintoon puolueen ensimmäisessä valtakunnallisessa kokouksessa Seinäjoella lokakuussa 1906.[6] Kivestä tuli myös SML:n ensimmäinen puoluesihteeri.[7] Hän oli samalla oululaisen Liitto-lehden toimittajana, kunnes siirtyi vuoden 1907 lopulla Helsinkiin perustetun Maalaisen päätoimittajaksi.[8] Vuosina 1909–1912 Kivi oli Savon Sanomien päätoimittajana Kuopiossa.[4][5]

Kivi osallistui sortokausien aktivismiin, kuten kutsuntalakkojen järjestämiseen Kemin maalaiskunnassa. Hän johti komiteaa, jonka oli tarkoitus vastaanottaa aseita salakuljettanut SS John Grafton.[5]

Vuosina 1913–1920 Kivi oli Voinvientiosuusliike Valion kananhoidon neuvojana eli konsulenttina. Hänen johdollaan Suomeen perustettiin pari sataa munanmyyntiosuuskuntaa ja kymmeniä maidonmyyntiosuuskuntia. Hän oli osuuskunta Pienkarjan toimitusjohtaja sekä vuonna 1918 perustetun Suomen Siipikarjanhoitajain Liiton perustajajäsen ja sen puheenjohtaja ja Siipikarja-lehden päätoimittaja kolmen vuoden ajan.[1][5] Vuosina 1922–1923 Kivi oli Vientikunta Munan konsulenttina ja sen jälkeen Maataloustuottajain talouspoliittisen järjestön palveluksessa.[1] Myöhemmin hän toimi eri sanomalehtien asiamiehenä[8] ja hoiti muun muassa Kotimaa-lehden levitystyötä.[5]

  • Kananhoidon käsikirja. WSOY, Helsinki 1924 (Kaarlo Hännisen kanssa, myöhemmissä painoksissa myös muita tekijöitä)
  1. a b c d e f Jaakko Kivi Maaseudun Tulevaisuus 17.11.1923, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 2.10.2021.
  2. (kuva Jaakko Kiven Kansaneläkelaitoksen henkilökortista) Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2021.
  3. Jaakko Kivi (kuva Kiven haudasta Hietaniemen hautausmaan uurnalehdossa Helsingissä) (englanniksi) Billiongraves. Viitattu 2.10.2021.
  4. a b Keskustan johtajat Suomen Keskusta. Viitattu 2.10.2021.
  5. a b c d e 80-vuotias (tilaajille) Helsingin Sanomat 19.11.1953. Viitattu 2.10.2021.
  6. Ilkka Hakalehto: Maalaisliitto-keskustapuolueen historia 1: Maalaisliitto autonomian aikana 1906–1917, s. 121–122, 175. Kirjayhtymä, Helsinki 1986.
  7. Kari Hokkanen: Uuteen puolueeseen Kyösti Kallio -sivusto. Viitattu 2.10.2021.
  8. a b Jaakko Kivi 60-vuotias. Liitto 19.11.1933, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 2.10.2021.