Ionikanava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ionikanavat kuuluvat integraalisiin kalvoproteiineihin eli proteiineihin, jotka ovat osa solukalvon rakennetta. Kanavaproteiinin keskellä olevaa kanavaa reunustavat hydrofiiliset aminohapot, jotka mahdollistavat ionien kulun kanavan läpi. Kulkeutuminen on passiivista eli se perustuu elektrodiffuusioon eikä vaadi energiaa. Ionikanavat ovat hyvin selektiivisiä eli ne päästävät lävitseen vain tiettyjä ioneja. Kanavat ovat auki usein vain hyvin pienen hetken, sillä ionien nopeus kanavassa on noin 108 ionia sekunnissa. Ionikanavat voidaan luokitella niiden porttirakenteiden perusteella.

Vuotokanavat ovat ionikanavia, jotka ovat suuren osan ajasta auki. Esimerkkinä vuotokanavista ovat kaliumkanavat.

Hermosolun depolarisaatio

Jänniteohjatut kanavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jännitteestä riippuvat ionikanavat aukeavat vain, jos solukalvon jännitteessä tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi hermosolun solukalvon depolarisaatiossa natriumkanavat aukeavat, jotta aktiopotentiaali pääsee kulkemaan, vaikka ne muuten ovat useimmiten kiinni.

Reseptoriohjatut kanavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ligandista riippuvat ionikanavat aukeavat, kun porttirakenteeseen kiinnittyy tietty kemiallinen yhdiste. Kemiallinen yhdiste voi olla solun ulkoinen molekyyli kuten hormoni, hermoston välittäjäaine, lääkeaine tai myrkky tai solun sisäinen molekyyli kuten syklinen AMP (syklinen adenosiinimonofosfaatti), G-proteiini tai kalsiumioni (Ca2+).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.