Gustaf Axel von Kothen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustaf Axel von Kothen

Gustaf Axel von Kothen (ven. Густав-Аксель Фердинандович Котен, Gustav-Aksel Ferdinandovitš Koten; 17. heinäkuuta 1843 Pietarhovi, Venäjä25. kesäkuuta 1906 Lauritsala)[1] oli suomalainen vapaaherra, kenraaliluutnantti, valtiopäivämies ja lääninkuvernööri.

Von Kothen kuului von Kothenin aatelissuvun vapaaherralliseen haaraan. Hänen vanhempansa olivat kenraalimajuri Mauritz Ferdinand von Kothen ja kreivitär Amalia Magdalena Piper. Von Kothen kävi Haminan kadettikoulun vuosina 1855–1860 ja valmistui vänrikiksi Pietarin keisarillisesta paašikoulusta vuonna 1862. Hän palveli sen jälkeen Henkikaartissa, jonka mukana osallistui Puolan kapinan kukistamiseen vuosina 1863–1864. Hän sai 1863 aliluutnantin, 1870 luutnantin, 1873 alikapteenin ja 1877 kapteenin arvon. Osallistuessaan Turkin sotaan hänet nimitettiin keisarin sivusadjutantiksi toukokuussa 1877 ja ylennettiin everstiksi syyskuussa 1878. Von Kothen nimitettiin vuonna 1881 14. tarkk’ampujapataljoonan, vuonna 1888 65. jalkaväkirykmentin ja vuonna 1895 Henkikaartin Liettuan rykmentin komentajaksi. Hän sai kenraalimajurin arvon vuonna 1894.[1][2]

Von Kothen nimitettiin Suomeen Vaasan läänin kuvernööriksi joulukuussa 1898 pysyen yhä Henkikaartin upseeriluetteloissa. Hän edusti sukuaan aatelissäädyssä valtiopäivillä 1899. Tammikuussa 1900 hän siirtyi Hämeen läänin kuvernööriksi. Hän kuitenkin pyysi ja sai eron toukokuussa 1901. Saman vuoden lokakuussa hän sai eron myös sotapalveluksesta ja samalla kenraaliluutnantin arvon.[1]

Von Kothenin puoliso oli venäläinen Anna Leonovna Hromova. Heillä ei ollut lapsia.[1] Säveltäjä Axel von Kothen oli Gustaf Axel von Kothenin velipuoli ja senaattori Casimir von Kothen hänen setänsä.[2]

  1. a b c d von Kothen, Gustaf Axel Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, H–R, s. 643. Helsinki 1958.