Geórgios Papandréou

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ennen vuotta 1968 vaikuttanutta poliitikkoa. Hänen pojanpojastaan, Kreikan myöhemmästä pääministeristä Geórgios Andréas Papandréousta on oma artikkeli.
Geórgios Papandréou
Γεώργιος Παπανδρέου
Geórgios Papandréou.
Geórgios Papandréou.
Kreikan pääministeri
Edeltäjä Sofoklís Venizélos
Seuraaja Nikólaos Plastíras
Kreikan pääministeri
Edeltäjä Stylianós Mavromichális
Seuraaja Ioánnis Paraskevópoulos
Kreikan pääministeri
Edeltäjä Ioánnis Paraskevópoulos
Seuraaja Geórgios Athanasiádis-Nóvas
Kansanedustaja
1923–1936, 1946–1967
Henkilötiedot
Syntynyt13. helmikuuta 1888
Kaléntzi, Akhaia, Kreikka
Kuollut1. marraskuuta 1968 (80 vuotta)
Ateena, Kreikka
Ammatti poliitikko
Puoliso Sofía Mineḯkou
Kyvéli Andrianoú
Tiedot
Puolue Liberaalipuolue (1935–1961)
Keskustaunioni (1961–1967)
Tutkinnot Ateenan yliopisto
Uskonto ortodoksi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Geórgios Papandréou (kreik. Γεώργιος Παπανδρέου, 18881968) oli kreikkalainen poliitikko ja Kreikan pääministeri vuosina 1944–1945 sekä 1964–1965.

Papandréou nousi politiikkaan nuorena miehenä liberaalipoliitikko Elefthérios Venizélosin tukijoukoissa. Venizélosin joukoista Papandréou pääsi Kreikan parlamenttiin ja sisäministeriksi 1923, ja sai muitakin ministerintehtäviä vuosien 1924–1935 tasavallassa. Saksalaisten miehittäessä Kreikkaa toisen maailmansodan aikana Papandréou oli Egyptissä toimineen pakolaishallituksen jäsen ja pääministeri vuosina 1944–1945.[1]

Vuosikymmenen loppupuolella Papandréou piti kommunisteja Kreikan pahimpana vihollisena. Sisällissodan riehuessa 1946–1952 Papandréou oli usein hallituksessa. 1950-luvun konservatiivien valtakaudella hän oli oppositiossa.[1]

Vuonna 1961 Papandréou perusti Keskustaunionin, johon yhdistyi joukko liberaaleja ja keskustalaisia ryhmittymiä. Liitto voitti parlamenttivaalit helmikuussa 1964, ja Papandréousta tuli pääministeri.[1]

Papandréoulla oli erimielisyyksiä kuningas Konstantin II:n kanssa, ja hänet pakotettiin eroamaan. Maassa oli varsin epävakaita hallituksia, jotka tekivät tilaa vuoden 1967 sotilasvallankaappaukselle. Papandréou määrättiin kotiarestiin, missä hän kuoli vuonna 1968. Poika Andréas Papandréou johti vastarintaliikettä Pariisista käsin.

  1. a b c Georgios Papandreou Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.6.2013.