Esa Timonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Timonen 1960-luvun keskivaiheilla.

Esa Eljas Timonen (28. toukokuuta 1925 Nurmes19. huhtikuuta 2015 Liperi[1]) oli suomalainen maaherra, ministeri ja kansanedustaja. Hän asui Liperin Harinjärvellä sekä Joensuussa[2].

Timonen toimi Maalaisliiton/Keskustapuolueen kansanedustajana 1958–1966 ja Pohjois-Karjalan läänin maaherrana 1967–1992, toisena kulkulaitosministerinä 1964–1966, sosiaaliministerinä 1966–1967, työvoimaministerinä 1970 ja liikenneministerinä 1971–1972 ja 1975.

Koulutukseltaan Timonen oli agrologi, joksi hän valmistui Pienviljelysneuvojaopistosta vuonna 1951.[3] Hän toimi Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran maatalousneuvojana 1952–1956, Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä 1956–1964 ja sairausvakuutustoimiston johtajana 1964–1967. Nurmeksen maalaiskunnan kunnanvaltuutettuna hän oli 1954–1967. Hän oli muun muassa Kehitysaluerahaston (Kera), Osuuskassojen/-pankkien keskusyhteisöjen, vakuutusyhtiö Suomi-Salaman, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan, Kehitysaluerahaston ja Pohjois-Karjalan Sähkön hallintoneuvoston jäsen.

Nurmeksessa on Timosen mukaan nimetty tie. Hän sai ministerin arvonimen vuonna 1992. Hänen muistelmakirjansa on Metsän poika, Karjalan kuvernööri (kirjoitettu yhdessä Tuula-Liina Variksen kanssa 1996).

Esa Timosen poika Tapani (s. 1954) oli avioliitossa Marjo Timosen kanssa, joka on toiminut eduskunnan tiedotuspäällikkönä vuodesta 2003.

  1. Utriainen, Jyrki: Ministeri Esa Timonen on kuollut Yle Uutiset. 19.4.2015. Viitattu 19.4.2015.
  2. Pekka Puustinen: Sodassa ei ole järkeä. Ministeri Esa Timonen osallistui Lapin sotaan (1944-1945). Karjalainen, 5.1.2013, s. 13.
  3. Katri Rauhakoski: Maaseudun tuhattaiturit: Pienviljelysneuvojaopistosta Maaseutuopistoksi, s. 236. Hyvinkää: Hyvinkään maatalousopiston historiatoimikunta, 1993.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Veikko Helle
Suomen työvoimaministeri
1970
Seuraaja:
Veikko Helle
Edeltäjä:
Kalervo Haapasalo
Pekka Tarjanne
Suomen liikenneministeri
19711972
1975
Seuraaja:
Valde Nevalainen
Kauko Hjerppe