Erityistuomioistuin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erityistuomioistuin eli erikoistuomioistuin on tuomiovaltaa käyttävä valtion viranomainen, joka tutkii ja ratkaisee erityisasiantuntemusta vaativia riita- ja rikosasioita. Erityistuomioistuimen toimivalta on rajattu vain tiettyjen asioiden käsittelyyn ja tuomioistuimen kokoonpano poikkeaa yleisistä tuomioistuimista. Erityistuomioistuinten kokoonpanoon kuuluu lakimiesten lisäksi tuomioistuimen alan asiantuntijoita. Tuomioistuimeen saatetaan valita myös eri etupiirien edustajia. Suomessa esimerkki tällaisesta on työtuomioistuin, jonka kokoonpanoon tuomarien lisäksi kuuluu sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat.

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen useassa Euroopan maassa lakkautettiin erityistuomioistuimia ja oikeudenkäyttöä yhtenäistettiin siirtämällä asiat yleisiin tuomioistuimiin. Erityistuomioistuimia alettiin perustaa uudelleen 1900-luvulla. Koko maailmassa erityistuomioistuimia on lähes mittaamaton määrä.

Suomen erityistuomioistuimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vallan aikana erityistuomioistuimiksi katsottavia elimiä syntyi 1600-luvulla, kun hallintoa järjestettäessä annettiin tuomiovaltaa keskusvirastoille niiden toimialaan kuuluvissa asioissa. Tällöin luotiin aksiisi-, halli-, posti-, tulli- ja vuorioikeus. Aatelia ja pappissäätyä koskevat riita- ja rikosasiat käsiteltiin henkilöperusteisissa oikeusistuimissa (lat. forum privilegiatum). Vuoden 1734 lain mukaan nämä asiat tuomitsi ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus. Tämä aatelin erioikeus kumottiin Suomessa vuonna 1867. Suomen autonomian alkuaikana vanhat erityistuomioistuimet vähitellen lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin alioikeuksille. 1800-luvun loppupuolella perustetuille hallintovirastoille annettiin harvoin tuomiovaltaa.

Nykyiset erityistuomioistuimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin suomalaisia erityistuomioistuimia ovat[1]

Lisäksi eräät käräjäoikeudet toimivat tarvittaessa maaoikeuksina.

Aiempia erityistuomioistuimia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiempia erityistuomioistuimia ovat olleet

Aiemmin oli myös tuomiovaltaa käyttäviä viranomaisia, mutta niitä ei yleensä pidetty varsinaisina erityistuomioistuimina.

Ruotsin erityistuomioistuimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • kiinteistötuomioistuin (ruots. fastighetsdomstol)
  • maahanmuuttotuomioistuimet (migrationsdomstolar)
  • maanvuokralautakunta (arrendenämnd)
  • markkinatuomioistuin (marknadsdomstol)
  • painovapaustuomioistuin (tryckfrihetsdomstol)
  • patenttivalitusoikeus (patentbesvärsrätten)
  • työtuomioistuin (arbetsdomstol)
  • vuokralautakunta (hyresnämnd)
  • ympäristötuomioistuimet (miljödomstolar)
  • ympäristöylioikeus (miljööverdomstol)
  • Iso tietosanakirja, WSOY 1995
  • Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
  • Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1995, osa IV p. 65–68
  1. Oikeuslaitos – Tuomioistuimet oikeus.fi. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 12.3.2018.
  2. a b Markkinaoikeuslaki (1527/2001) Finlex. 28.12.2001. Viitattu 26.10.2012.
  3. Laki markkinatuomioistuimesta (41/1978) Finlex. 20.1.1978. Viitattu 26.10.2012.