Eero Haukiala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eero Olavi Haukiala (entinen Henriksson) (23. syyskuuta 1914 Noormarkku26. maaliskuuta 1980) oli suomalainen pesäpalloilija, joka kuului toistakymmentä vuotta Suomen parhaimmistoon.

Enimmäkseen polttajana pelannut Haukiala voitti Suomen mestaruuden Helsingin Pallonlyöjien joukkueessa vuosina 1934 ja 1938 ja Pallo-Tovereiden ikämiesjoukkueessa 1955, 1956 ja 1958. Itä–Länsi-otteluun Haukiala osallistui kymmenen kertaa ja pelasi maaottelussa Viroa vastaan vuonna 1932. Vuoden 1950 Itä–Länsi-ottelussa hän toimi pelituomarina. Haukiala pelasi mestaruussarjatasolla myös käsi- ja koripalloa.

Pesäpallotuomarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Urheilumme Kasvot, osa 3 – Palloilu, sivu 1126
  • Urheilumme Kasvot, osa 12 – Kuolleita, sivu 806
  1. a b c Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 14.4.2018.
  2. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 22.4.2018.
  3. Itä-Länsi-tuomari 1932-2017 Jouni Ojala. Viitattu 31.3.2018.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.