Daran taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Daran taistelu
Osa Bysantin–sassanidien sotaa
Päivämäärä:

530

Paikka:

lähellä Daraa, Mesopotamiassa

Lopputulos:

Bysantin valtakunnan voitto

Osapuolet

Bysantin valtakunta

Persia

Komentajat

Belisarius, Johannes ja Hermogenes

Firouz ja Baresmanes †

Vahvuudet

25 000 miestä

50 000 miestä

Tappiot

ei tiedossa

yli 5 000

Daran taistelu käytiin vuonna 530 Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan ja sassanidien Persian välillä. Dara oli roomalainen linnoitus, jonka Anastasios I rakennutti suojaksi persialaisia vastaan Mesopotamiaan. Anastasios nimesi paikan Anastasiopoliiksi, mutta nimeä ei yleensä käytetty.

Bysantti oli ollut sodassa Persiaa hallinneiden sassanidejen kanssa vuodesta 527, jolloin Kavadh I:n sanottiin yrittäneen väkisin tehdä Iberian asukkaista zarathustralaisia. Iberian kuningas pakeni Justinianus I:n luokse. Kavadh yritti saada aikaan rauhan Bysanttin kanssa ja Justinianuksen adoptoimaan Kavadhin poika Khosrau. Justinianus ei suostunut vaan lähetti kenraalinsa Belisariuksen ja Sittaksen Persiaan. Heidät lyötiin aluksi ja Justinianus yritti solmia rauhan Kavadhin kanssa, mutta persialaiset lähettivät 30 000 uutta sotilasta Daran linnoitusta kohti vuonna 529. Belisarius ja Hermogenes lähetettiin takaisin 25 000 miehen voimin. Kavadh lähetti 10 000 lisäjoukkoja.

Vaikka hänellä olikin vähemmän joukkoja Belisarius päätti hyökätä persialaisten kimppuun. Hän antoi kaivaa joukon ojia Daraan johtavan tien varrelle jotta persialaiset eivät pystyisi käyttämään ratsuväkeään. Belisarius järjesti jalkaväkensä keskelle ja kummallekin siivelle heruleista koostuvan ratsuväen. Vasemmalla siivellä oli myös 300 hunnien ratsuväkeä ja oikealla vielä 600 hunnia. Reservissä armeijan takana oikealla siivellä oli kenraali Johanneksen johtama bysanttilainen ratsuväki. Persialaiset asettivat joukkonsa kahteen siipeen: oikeaa johti Pityaxes ja vasenta Baresamanes.

Persialaisten ensimmäinen hyökkäys kohdistui vasemmalla siivellä olevia heruleja kohti. Herulit antoivat aluksi periksi, mutta pelkäsivät omien liittolaistensa hunnien kostoa niin että tekivät vastahyökkäyksen ja löivät persialaiset takaisin.

Nyt seurasi taistelussa tauko, jonka aikana persialainen sotilas haastoi bysanttilaiset kaksintaisteluun. Heruli nimeltä Andreas tappoi persialaisen ja vielä toisenkin haastajan. Tämän jälkeen persialaiset palasivat leiriinsä yön ajaksi.

Seuraavana päivänä saapui 10 000 uutta persialaista sotilasta. Taistelun alkoi kun kummatkin osapuolet ampuivat toisiaan jousilla ilman suurempia tappioita. Belisarius oli kätkenyt ratsuväkeä Daran vasemmalla puolella olevan kukkulan taakse. Kun persialaiset hyökkäsivät antoi bysanttilaisten keskusta periksi, mutta kätkössä olevan ratsuväen ja oikean siiven hunnit saivat persialaiset perääntymään. Firouz lähetti persialaisten valiojoukot bysanttilaista ratsuväkeä vastaan, joka murtui. Belisarius teki vastahyökkäyksen, joka jakoi persialaiset joukot kahteen osaan. Toinen osa ajoi takaa bysanttilaista ratsuväkeä, mutta toinen jäi mottiin ja se tuhottiin. 5 000 persialaista sai surmansa ja heidän mukanaan Baresmanes. Loput persialaisista Belisarius päästi pakoon.