Kultainen talja (ritarikunta)
Kultaisen taljan ritarikunta (esp. Insigne Orden del Toisón de Oro, saks. Orden vom Goldenen Vlies, ransk. Le Noble Ordre de La Toison) on sekä espanjalainen että itävaltalainen ritarikunta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarikunnan perusti Burgundin herttua Filip III Hyvä vuonna 1430 Flanderissa. Ritarikunta haki inspiraatiota englantilaisesta sukkanauharitarikunnasta: molemmissa voi olla enintään vain 24 varsinaista jäsentä. Yhden tarinan mukaan ritarikunnan nimi tulee siitä, että Filip ihaili oinaantaljaan kietoutunutta rakastajatartaan, minkä jälkeen hän keksi ritarikunnalle nimen. Todellisuudessa ritarikunnan nimi vittaa antiikin mytologiassa esiintyvään kultaiseen taljaan.[1][2]
Espanjan kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V piti itsellään yksinomaisen oikeuden tuomita ritarikunnan jäseniä näiden mahdollisista rikoksista. Habsburgien vallan päätyttyä Espanjassa vuonna 1700, Itävallassa oleskelevat Habsburgit eivät tunnustaneet Espanjassa Bourbon-suvulle siirtynyttä ritarikunnan suurmestarin titteliä.[1]
Vuodesta 1740 lähtien ritarikunta on toiminut sekä Espanjan kuningaskunnassa että Itävallan arkkiherttuakunnassa ja Itävallan keisarikunnassa.[3] Kunnianosoitus on rajattu perinteisesti vain korkean aatelisarvon omaaville katolilaisille.[1] Esimerkiksi Itävallan hovissa nimitys ritarikuntaan oli korkea-arvoisen aatelisen uran huipentuma.[4]
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, ja Itävalta-Unkarin romahdettua, myös Belgian kuningas Albert I yritti tavoitella ritarikunnan suurmestarin titteliä, koska hän oli Burgundin herttuan jälkeläisiä. Espanja kuitenkin vastusti tätä, ja Itävalta tunnusti entisen keisariperheen pään omalta osaltaan ritarikunnan suurmestariksi vuonna 1957.[3]
Nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään ritarikunnalla on siis edelleen kaksi suurmestaria: Habsburg suvun päämies ja Espanjan kuningas.[2]
Habsburgien alaisessa ritarikunnassa varsinaisten jäsenten määrä on rajoitettu 50:een. Näiden tulee aatelissukuisia miehiä, jotka on kastettu katolilaisiksi. Ritarikunnan jäsenillä on tapana kokoontua 30. marraskuuta, joka on ritarikunnan suojeluspyhimyksen Pyhän Andreaan muistopäivä.[4]
Espanjan alaisessa ritarikunnassa jäsenyyttä jaetaan kuninkaan henkilökohtaisena tunnustuksena. Myös naiset voidaan nimittää ritarikunnan jäseniksi ja he ovat yleensä kuninkaallisia. Ritarikunnan tunnukset tulee palauttaa saajan kuoltua Espanjaan.[3]
Ritarikunnassa on vain yksi luokka:[5]
ritari
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c The Order of the Golden Fleece | European knighthood order 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Order of the Golden Fleece Tallinn Museum of Orders of Knighthood. 25.7.2018. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Orden del Toisón de Oro: el periplo de Borgoña a Madrid La Vanguardia. 22.9.2020. Viitattu 24.5.2024. (espanjaksi)
- ↑ a b The Golden Fleece Die Welt der Habsburger. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
- ↑ ODM of the Austro-Hungarian Empire: Order of the Golden Fleece medals.org.uk. 2024. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)